This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

SaKe

Johdanto

Se oli mielenkiintoinen. Ei vaikuttanut.

Ihan hyvä se tulee olemaan. Enpä juuri.

 

Aleksis Kivi

Aleksis Kivi: 

-kansalliskirjailia

-Teokset Seitsäm Veljestä ja Nummisuutarit

-asui Nurmijärvellä

Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Hän on Suomenkansalliskirjailija. Kiveä on sanottu suomenkielisen kirjallisuuden isäksi. Hänet tunnetaan parhaiten teoksistaan Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit.

Hän kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämänsä Stenvallina; Kivi oli lähinnä taiteilijanimi tai nimimerkki.

Kivi on ensimmäinen omintakeinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja. Romantiikka ja realismi sulautuvat hyvin yhteen hänen tyylissään. Runoudessaan hän on lähinnä romantikko, proosassa enemmän realisti. Hän on ollut innoittajana ja esikuvana monelle kirjoittajapolvelle.

Kiven kirjailijauran voimanlähteenä ovat hämmästyttävä mielikuvitus, ihmistuntemus ja kirjallinen lahjakkuus, toisaalta teoksissa yhä uudelleen ilmenevä rakkaus ja myötätunto lähimmäisiä kohtaan – verrattoman huumorin, komiikan ja traagisuudentajun ohella. Kirjallisuushistoriallisessa ajassa ”Kiven aika” oli 1860–1870. Silloin elettiin myös jälkiromantiikan aikaa. Kuitenkin Kivi loi kokonaisen aikakauden, jossa romantiikka oli enää vain yhtenä säikeenä. Jälkiromantiikka vaikutti Kiven työn taustalla, joten suomalaisen kirjallisuuden pääpaino on Kivessä. Aleksis Kiven aikakauteen kuului myös suomalaisen teatterin synty.

Parhaat Kiven näytelmät ovat kuuluneet suomalaisen teatterin vakinaiseen ohjelmistoon. Elokuvasovituksiakin on tehty: NummisuutareistaSeitsemästä veljeksestä,Kihlauksesta ja Kiven elämästä. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, muun muassa Seitsemän veljestä yli 20 kielelle ja Kullervo-näytelmä on käännetty kiinaksi.[1]

Useita Aleksis Kiven runoja ja näytelmiin tai romaaniin Seitsemän veljestä sisältyviä laulutekstejä on myös sävelletty lauluiksi eri aikoina. Näitä ovat mm. "Onnelliset" (Jo valkenee kaukanen ranta...), "Keinu", "Metsämiehen laulu" (Terve metsä, terve vuori...), "Oravan laulu" (Makeasti oravainen...), "Sydämeni laulu", "Seitsemän miehen voima" (Kiljukoon nyt kaikkein kaula...), "Mitä minä huolin" ja useat muut

Tietoa kirjailiasta.

Arto Paasilinna:

Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva. Arto Paasilinna on käynyt Lapin kansankorkeakoulun yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–1963.

Arto Paasilinnan veljiä ovat kirjailijat Erno, Mauri ja Reino Paasilinna.

Paasilinna oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän on naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Arto Paasilinnalla on kaksi poikaa: Petteri (s. 1964) ja Janne (s. 1967). Pojat syntyivät Paasilinnan ensimmäisessä avioliitossa Hilkka Onervan (o.s. Nousu) kanssa. Petteri Paasilinna on kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja.

Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa Karhunkaataja Ikä-Alpi vuonna 1964 ja ensimmäisen romaaninsa Operaatio Finlandia 1972. Vuoteen 2009 mennessä hänen kirjojaan oli käännetty 46 kielelle ja niistä on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Ere Kokkosen ohjaamina Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrauta sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita elokuvia ovat Hannu Kahakorven ohjaama Onnellinen mies ja Jouko Suikkarin ohjaus Hirtettyjen kettujen metsä. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.

Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. Hannu Lukkarinen on piirtänyt kaksi sarjakuvateosta, jotka perustuvat Paasilinnan romaaneihin. Vuonna 2002 ilmestyi Ronkoteus-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin Lentävä kirvesmies. Karvainen kamaripalvelija ilmestyi vuonna 2006 ja se perustuu Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija -romaaniin.

Kirja

Verneri Väisänen päähenkilö.

ulkonäkö normaali luonne hyvä toiminta normaali mielipiteet suoria.

Pojanpoika Aukusti häntä kuvataaan hämmentyneenä.

Hyviä rooleja tapahtumien kannalta.

Henkilöiden suhteet ovat aika hyvät tapahtumiin nähden.

Kyllä jotkut muuttuvat.

Kirjan arvio

Kirja oli keskiverto ja ihan hyvä. Tarina oli jännä ja ihan hyvä sekin.

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Kirjan henkilökuvaus:

a) Kuka on päähenkilö? Kuinka häntä kuvataan? (ulkonäkö, luonne, toiminta, mielipiteet)

b) Ketkä ovat sivuhenkilöitä? Kuinka heitä kuvataan?

c) Millaisia rooleja henkilöillä on tapahtumien kannalta?

d) Millaiset suhteet henkilöillä on toisiinsa?

e) Muuttuvatko henkilöt tapahtumien aikana?

Miksi valitsit juuri tämän kirjan? Vaikuttiko valintaasi kansi, kirjailija, lajityyppi vai kenties tyylikausi?
Mitä odotat lukukokemukseltasi? Odotatko jännittävää juonta, kiinnostavia henkilökuvia vai kenties taidokasta miljöön kuvausta?

Kirjoita viestisi tähän...

hieno mies ;))))