LaVi

Aleksis Kivi

Aleksis Kivi on Suomen kansalliskirjailija, joka syntyi vuonna 1834 Nurmijärvellä. Hän syntyi kyläräätälin perheeseen. Hänen pääkielensä oli suomi, mutta vanhemmat osasivat myös ruotsia. Kivi muutti 12-vuotiaana Helsinkiin kouluun lukeakseen papiksi. Vuonna 1857 Kivi pääsi ylioppilaaksi, mutta päätti papiksi ryhtymisen sijasta ryhtyä kirjailijaksi.

Aleksis KIven esikoisnäytelmä, Kullervo (1864), sai myönteisen vastaanoton yleisöltä. Hän on koonnut runokokelman, Kanervalan (1866), joka perustuu Kalevalan kertomuksiin. Nykyään Kivi on ehkä tunnetuin hänen pääteoksestaan ja ensimmäisestä suomenkielisestä romaanistaan, Seitsemästä Veljeksestä. 

Eläessään Kiveä ei arvostettu ja hänen teoksiaan haukuttiin ja arvosteltiin. Kiven elinaikana romantiikka oli vallassa, eikä Kiven realismia arvostettu, joissa hän kertoi suomalaisten villistä ja jääräpäisestä käyttäytymisestä. Myöhemmin Kiven teoksia on alettu pitämään tärkeänä osana suomenkielen kehittymistä. Hänet nimitettiinkin kuolemansa jälkeen suomen kansalliskirjailijaksi.

Kivi kuoli vuonna 1872, 38-vuotiaana sairauksiin, tietämättömänä tulevaisuudessa saamaansa arvostuksesta. 

Minna Canth

Minna Canth syntyi vuonna 1844, Tampereella, mutta eli suurimman osan elämästään Kuopiossa. Hän oli suomenkielen tunnetuimpia naiskirjailijoita ja naistenoikeuksien puolustajia 1800-1900 -luvulta. Hän oli miehensä kuoltua seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja pietti omaa salonkia ja tekstiilikauppaa.

Canth oli 1880 -luvun realismin johtohahmo; hän halusi parantaa yhteiskunnallisia ongelmia ja puolustaa naisten oikeuksia. Canthin kuuluisimpia näytelmiä on; Työmiehen vaimo (1884), Kovan onnen lapsia (1888) ja Anna-Liisa (1895). 

Canthin teokset vaikuttivat monien ihmisten ajatuksiin ja mielipiteisiin, säädettiin jopa laki naisten oman rahan sallimiseen Canthin teoksen, Työmiehen vaimo, seurauksena.